Opas kuvailutulkkauksen tilaajalle

Lähikuvassa sateen kastelemia, erikokoisia kiviä. Kivet ovat punertavia, harmaita, mustia, raidallisia ja täplikkäitä.

Minulta kysytään usein mitä kuvailutulkkaus maksaa ja mitä tilaajan pitäisi huomioida. Lähdeteos ja -materiaali vaikuttavat suuresti kuvailutulkin työmäärään, mistä johtuen tarjous laaditaan aina tapauskohtaisesti. Toivottavasti tämä pieni opas on sinulle avuksi saavutettavien palveluiden suunnittelussa ja tarjouspyynnön laatimisessa.

Määritä sisältö ja laajuus

Onko kyseessä videoinstallaatio vai taidegrafiikka, dokumenttielokuva vai draamasarja, koiranäyttely vai luontoretki, kesäteatteri vai ooppera? Mikä on kuvailutulkattavien kohteiden määrä, live-opastuksen pituus tai äänitteen kesto?

Valitse tavoite ja jakelukanava

Riittääkö asiapitoinen ja tiivis kuvailutulkkaus vai haluatko välittää yleisöllesi elämyksiä, tunteita ja oivalluksia? Tarjoatko kuvailutulkkauksen yleisöllesi live-esityksenä, jaatko sen pistekirjoituksella vai julkaisetko äänitteenä mobiilisovelluksessa, virtuaalinäyttelyssä, audio-oppaassa tai televisiossa?

Huomioi lähdemateriaalin merkitys

Dokumentoiko kuvailutulkki itse tulkattavan kohteen, esimerkiksi näyttelyn tai teatteriesityksen, vai tarjoatko tulkille valmiin lähdemateriaalin (elokuvakopio, teatteriesityksen tallenne, käsikirjoitus, dialogilista, valokuvia, videokuvaa)? Puutteellinen tai heikkolaatuinen lähdemateriaali voi lisätä kuvailutulkin työmäärää tai heikentää kuvailutulkkauksen täsmällisyyttä, joten panosta lähdemateriaaliin. Lisäksi kuvailutulkin on hyvä tutustua ns. omin silmin paikan päällä kohteen visuaalisiin ja tilallisiin yksityiskohtiin (mm. näyttelyarkkitehtuuri, mittasuhteet, luontopolun kasvillisuus, kulkureitit, värit) turvallisen liikkumisen ja informaation oikeellisuuden varmistamiseksi, mikäli vierailu suinkin on mahdollista järjestää.

Tilaa työ ajoissa

Visuaalisen tiedon tiivistäminen on tarkkuutta vaativaa luovaa työtä. Kuvailutulkkausprosessiin voi projektista riippuen kulua muutamasta päivästä useaan viikkoon. Tyypillisimmin esim. elokuvan kuvailutulkkausprosessiin varataan neljä viikkoa. Työvaiheita on monia: konsultointi, suunnittelupalaverit, kohteen/teoksen dokumentointi, taustatutkimus, kuvailutulkkauskäsikirjoitus, koeluenta, korjaus, live-esitys tai äänitys, äänityksen jälkityöt, äänitteen julkaisu.

Varaa aikaa myös järjestelyihin

Kuvailutulkkauksen toteutus vaatii myös monenlaisia käytännön järjestelyjä. Teatterin kanssa tulisi sopia kuvailutulkin työtilasta ja live-tulkkauksen äänitekniikasta, jottei tulkkaus häiritse näytäntöä ja muuta yleisöä. Live-esitystä varten täytyy varata kuvailutulkkauslaitteet ja äänitystä varten studio. Huomioi myös, että kuvailutulkkausäänitteen lataaminen mobiilisovellukseen tai audio-oppaaseen voi viedä palveluntarjoajalta yli viikon.

Suunnittele rahoitus

Kuvailutulkin palkkio määräytyy tunti- tai urakkaperusteisesti työn laajuuden ja vaativuuden mukaan, ja siksi kustannusarvio laaditaan aina tapauskohtaisesti. Kuvailutulkkauskäsikirjoituksen kirjoittamisen lisäksi laskutetaan erikseen kuvailutulkkauskonsultin palkkio, kuvailutulkkauskäsikirjoituksen live-esitys tai luenta äänitteeksi, äänityskulut ja vieraskielisten elokuvien kohdalla suomenkielisen tekstityksen lukijan palkkio.

Laadi selkeä tarjouspyyntö

Kuvaa tarjouspyynnössa mahdollisimman tarkasti mitä haluat tilata. Liitä mukaan materiaalia, jonka perusteella kuvailutulkki voi arvioida työn sisältöä: elokuvan traileri ja synopsis, näyttelyn teostiedot ja -kuvia, valo- ja videokuvaa kohteesta.

  • Mitä kuvailutulkataan? (kohde/taiteenlaji, kuvailutulkattavien kohteiden tai taideteosten määrä, elokuvan tai teatteriesityksen kesto)

  • Mikä on tavoitteena? (tiivis ja asiapitoinen vai laaja elämyksellinen kuvailutulkkaus)

  • Kenelle kuvailutulkataan? (yhdelle henkilölle vai ryhmälle, lapsille, erityisryhmille)

  • Missä muodossa kuvailutulkkaus toimitetaan tilaajalle? (live-esitys, äänite, teksti)

  • Mitä lähdemateriaalia on saatavilla? (tallenne, käsikirjoitus, dialogilista, valokuvia, videota)

  • Vaatiiko työ matkustamista? (konsultointi- ja dokumentointivierailu, tapahtuma)

  • Onko erityistoiveita? (selkokielisyys, toimituksellinen työ, käyttöoikeudet)

  • Mikä on aikataulu?

Käytä koulutettua kuvailutulkkia

Perehdy kuvailutulkkien erityisosaamiseen ja valitse tarkoitukseesi sopivin tulkki. Varmista, että kuvailutulkilla on työhön soveltuva ammatillinen koulutus. Kuvailutulkkeja kouluttaa Suomessa Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, joka välittää tilaajien yhteydenottoja valikoiduille tulkeille. Yhdistyksen lista kuvailutulkeista ei ole kattava, mutta aktiivisesti työssä toimivat kuvailutulkit ovat yhdistyksen tiedossa.

Käytä näkövammaista kokemusasiantuntijaa

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry suosittaa, että elokuvan kuvailutulkkaustiimiin kuuluu koulutetun kuvailutulkin lisäksi näkövammainen, koulutettu kuvailutulkkauskonsultti. Konsultin tehtävä on mm. havaita puutteelliset tai harhaanjohtavat kuvailut. Suositus on luettavissa Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n verkkosivulta. Itse käytän elokuvaprojekteissani aina kuvailutulkkauskonsulttia.

Sovi käyttöoikeuksista

Kuvailutulkkauskäsikirjoitus on kuvailutulkin tekijänomaisuutta, joten sen kääntämisestä, muokkaamisesta, uudelleenjulkaisusta tai tekijänoikeuden luovuttamisesta on hyvä sopia tulkin kanssa työtä tilatessa.

Suunnittele saavutettavuus kokonaisuutena

Mitä muuta yleisösi tarvitsee saavutettavaan kokemukseen kuvailutulkkauksen lisäksi? Sanakartan löytääkseen paikalle? Kuvailutulkattua ennakkomateriaalia esimerkiksi näytelmän lavastuksesta ja roolihahmoista? Tunnusteltavan pienoismallin tai materiaalinäytteen taideteoksesta?

Kysy neuvoa

Jos et ole varma miten kuvailutulkkaus olisi parasta toteuttaa juuri sinun projektissasi, kysy neuvoa kuvailutulkilta. Kokenut kuvailutulkki osaa suositella sinulle sopivaa toteutustapaa. Tarjoan asiakkailleni perusmuotoista neuvontaa maksutta. Laajemmasta konsultaatiosta, kartoituksista ja suunnittelukokouksista voimme sopia erikseen. Otathan yhteyttä!

P.S. Omaan portfoliooni voit tutustua täällä ja lisätietoja saat osoitteesta carita@kuvailutulkkaus.fi.

Kohti valoa

Liike-epäterävässä valokuvassa on tunnistamattomia kelta-vihreitä valojuovia.

Kävin katsomassa japanilaisen Naomi Kawasen elokuvan Kohti valoa. Ihastuttava elokuva kertoo nuoresta kuvailutulkista Misakosta (Ayame Misaki), joka etsii täydellisiä sanoja, joilla johdattaa näkövammaiset katsojat elokuvan maailmaan. Elokuva kertoo siis minun työstäni.

Ohjaaja Naomi Kawase kertoo The Upcoming’in haastattelussa kuinka vaikuttunut hän oli Cannes’n elokuvajuhlilla siitä kuinka harkiten ja tarkasti kuvailutulkit asettivat sanansa. Kawase uskoi, että kuvailutulkit todella rakastivat elokuvaa ja valitsi siksi seuraavan elokuvansa päähenkilöksi kuvailutulkin.

Haastattelun mukaan elokuva on julkaistu kuvailutulkattuna vain Japanissa. Onpa harmillista, että juuri kuvailutulkkauksesta kertova elokuva ei ole saavuttanut näkövammaista yleisöä. Kohti valoa -elokuvan kuvailutulkatut kohtaukset olivat laadukkaasti käsikirjoitettuja ja suomeksi käännettyjä. Yritin turhaan etsiä lisätietoa elokuvan kuvailutulkkauksesta. Olisi ollut kiinnostavaa saada nimi kollegalleni, joka oli laatinut täsmällisen kuvailutulkkauksen ja kuulla kuinka kuvailutulkkaus sisällytettiin osaksi elokuvan tarinaa.

Kuvailutulkin pitää ymmärtää näkövammaisen kykyä kuvitella.

Elokuvassa Misako työstää kuvailukäsikirjoitustaan lukemalla sen neljän näkövammaisen ja yhden kollegan muodostamalle testiryhmälle. Sen lisäksi että testinäytöksiä ryhmän kanssa on useita, Misako pääsee tapaamaan myös elokuvan ohjaajan, joka näytteli elokuvansa pääosan. Ohjaaja lukee kuvailukäsikirjoituksen ja keskustelee kuvailutulkin kanssa erityisesti loppukohtauksen symboliikasta. Kuvailutulkilla tuntuu olevan aikaa ja resursseja runsaasti. Loppukohtauksen kuvailua ehtii pohdiskella, varioida ja testata mielin määrin.

Jos elokuva kuvastaa japanilaisen kuvailutulkin tavanomaista työtapaa, kateeksi käy! Toistaiseksi jokainen kuvailutulkkaamani elokuva on toteutettu hyvin kiireisellä aikataululla. Testiryhmistä, käsikirjoitusvariaatioiden kirjoittamisesta ja ohjaajan haastatteluista voi vain unelmoida. Kuten elokuvan Misako, minäkin kaipaisin ohjaajan näkemystä erityisesti elokuvan viimeisen kohtauksen kuvailuun. Usein elokuvan ensi-illan aikaan mediat täyttyvät haastatteluista, joissa puidaan elokuvan taustoja, ohjaajan vaikuttimia ja näyttelijöiden tunnelmia. Joka kerta harmittaa lukea näitä kiinnostavia ja hyödyllisiä faktoja jälkikäteen kun kuvailukäsikirjoitus on jo äänitetty ja julkaistu.

Kohti valoa -elokuvan kuvailutulkki totesi jotenkin tähän tapaan: ”Kuvailutulkin pitää ymmärtää näkövammaisen kykyä kuvitella.” Niinhän se on. Kuvailutulkki herättelee ja ruokkii sanoillaan yleisönsä mielikuvitusta. Lopullisen kuvan luo ja tulkitsee kuulija.

P.S. Katso Kohti valoa -elokuvan traileri.

Melkein saavutettava

Opastelaatoituksen päälle lankeaa dramaattinen musta heittovarjo muurin laella kiemurtelevasta piikkilankaesteestä.

Näkövammaisten asema on Nepalissa heikko. Tämä opaslaatoitettu jalkakäytävä oli ainoa, jonka Nepalin vierailuni aikana huomasin.

Tein tänä syksynä vapaaehtoistyötä Nepalin partiolaisten parissa Kathmandussa ja halusin tutustua samalla vammaisten, ja aivan erityisesti näkövammaisten, elämään kehitysmaassa. Tarkkailin sitkeästi Kathmandun katukuvaa, mutta en nähnyt vammaisia ihmisiä muutamia raajarikkoisia kerjäläisiä ja erään kahvilan kuulovammaisia työntekijöitä lukuunottamatta. Ainoa merkki näkövammaisten mahdollisesta olemassaolosta oli työmatkani varrella ollut kohokuvioitu opastelaatta jalkakäytävällä, joka kiersi entisen kuninkaallisen palatsikorttelin muuria. En koskaan nähnyt yhdenkään näkövammaisen seuraavan reittiä valkoisella kepillä, mutta toisaalta en sitä juurikaan ihmettele. Laatan yläpuolella muurin päällä, juuri pään korkeudella kulki nimittäin spiraalimainen piikkilankavyyhti. Sen veitsenteräviin väkäsiin olisi voinut viiltää kasvonsa helposti ilman harha-askeliakin. Ja tämä oli ainoa edes jonkinlainen yritys esteettömyydestä, minkä kahden kuukauden aikana näin Nepalissa.

Nepalilainen näkövammaisten järjestö Nepal Association of the Blind (NAB) kertoo verkkosivullaan, että Nepalissa vamma koetaan usein jumalan rangaistuksena ja että näkövammaisen katsotaan olevan perheelleen vain avuton ja hyödytön taakka. Vuoristoisella maaseudulla pitkät välimatkat ja vaikeakulkuiset reitit estävät näkövammaisia pääsemästä koulutuksen ja palveluiden pariin. Erityisen huonossa asemassa ovat näkövammaiset naiset, joita syrjitään sekä sukupuolensa että vammansa vuoksi. Otin NAB:iin yhteyttä jo ennen kuin saavuin Nepaliin, koska olisin halunnut kuulla näkövammaisten asemasta ja järjestön toiminnasta enemmän. Olisin myös halunnut tietää tunnetaanko kuvailutulkkaus Nepalissa ja voisinko kenties esitellä sitä heille. En kuitenkaan saanut luotua järjestöön yhteyttä. Vammaisuus tuntui olevan muutenkin aika lailla tabu, kun yritin kysellä aiheesta nepalilaisilta tutuiltani.

En tiedä pystyikö nainen näkemään minut vai ohjasiko sisko tai pelkkä intuitio hänet juuri minun luokseni.

Eräänä lauantaina vierailin kuuluisassa buddhalaisessa stupassa ja hämmästyin valtavasti nähdessäni siellä nuoren naisen kiertämässä pyöreää stupaa valkoisen kepin ja nuoremman naisen avustuksella. Heidän lisäkseen suurta valkoista temppeliä kiersi joukko muitakin näkövammaisia ihmisiä. Suomalaiseen tapaan en rohjennut mennä heitä puhuttelemaan, vaan tyydyin katselemaan joukkoa uteliaana kauempaa penkillä istuen. Onneksi nepalilaiset eivät turhaan kainostele eivätkä kunnioita fyysistä tilaa samoin kuin me jurot suomalaiset. Niinpä tuo sievä nuori näkövammainen nainen istahti yllättäen viereeni penkille, aivan kiinni minuun ja tarttui muitta mutkitta käteeni. Välillemme syntyi ilokseni heti luonteva ja lämmin yhteys. Kävi ilmi, että hänen seurassaan ollut näkevä nainen oli hänen pikkusiskonsa. En tiedä pystyikö nainen näkemään minut vai ohjasiko sisko tai pelkkä intuitio hänet juuri minun luokseni. Istuskelimme penkillä pitkän aikaa toisiamme käsistä kiinni pitäen ja yritimme keskustella nepalin ja englannin sekoituksella. Penkkimme ympärille kokoontui lopulta myös stupaa kiertäneet näkövammaiset nuoret miehet sekä siskosten näkövammainen äiti pienen tytön kanssa. Vaikka emme pystyneet vaihtamaan ajatuksia enkä voinut kertoa heille itsestäni ja työstäni kuvailutulkkina, uskon hetken olleen merkityksellinen meille kaikille. Se että länsimaalainen nainen esiintyi julkisella paikalla näkövammaisten seurassa saattoi olla tärkeä ele sekä näkövammaisille että ympäröivälle yhteisölle. Ennen kuin erosimme otimme toisistamme valokuvia ja selfieitä. En tohdi julkaista kuvaa blogissani, sillä en pystynyt pyytämään heiltä siihen suostumusta. Kuva on kuitenkin minulle tärkeä muisto tästä ainutlaatuisesta kohtaamisesta.


P.S. Sunnuntaina 3.12. vietetään kansainvälistä vammaisten päivää. Juhlistan päivää Disability Day Art & Action -tapahtumassa kuvailutulkkaamalla Abilis-säätiön 20-vuotisjuhlavuoden valokuvanäyttelyn. Näyttelyssä esillä olevat kuvat kertovat kehitysmaiden vammaisista ihmisistä, heidän elämästään ja saavutuksistaan. Näyttely on avoinna Ruoholahden kauppakeskuksen Ruohis-tapahtumatilassa 3.12. klo 12–17. Kuvailutulkattu opastus alkaa klo 13.