Paikan päällä

Kuusikkoon kaivetun kuopan kanneksi on aseteltu Ikkunamainen lasivitriini, joka paljastaa näkymän kuusen juurakkoon.

Taiteilija Kimmo Ylösen teos ”Metsäpohjan arkekologiaa” sijaitsee polun varrella harvassa vanhassa kuusikossa, suurehkon kuusen juurella. Linkki teoksen kuvailutulkkaukseen löytyy tekstistä alla. Kuva: Hanna Kaisa Vainio.

Minusta oli tosi mukava, että olit kuvaillut paikkoja, se on juuri oleellista tässä näyttelyssä. Käsikirjoituksesi oli minusta tosi hieno ja suorastaan ihmeellisen tarkka, vaikka et päässyt käymään paikalla. Ollaan tosi iloisia tästä!
— Hanna Kaisa Vainio, Mustarinda-seura

Tavallisesti tutustun kuvailutulkattaviin teoksiin paikan päällä. Dokumentoin teokset kuvin ja videoin sekä luonnostelen ensimmäiset tekstini teoksen äärellä. Käyn usein uudestaan näyttelyssä vertaamassa valmista kuvailutulkkauskäsikirjoitustani teokseen ja tarkistan vielä kerran yksityiskohdat: värisävyt, siveltimen vedot, struktuurit, koot ym. Taidenäyttelyn jokainen yksityiskohta on rakennettu tarkkaan harkiten. Siksi haluan myös kuvailutulkkauksessa huomioida näyttelykokemukseen vaikuttavat seikat: näyttelytilan ja -arkkitehtuurin, teosten esillepanon ja ripustuksen, valaistuksen, teosten katselukulman, teosten ja näyttelyvieraan vuorovaikutuksen jne. Tarkkailen vaivihkaa myös muita näyttelyvieraita. Saan näin vinkkejä siitä, kuinka yleisö kohtaa teokset ja reagoi niihin. Tällä kertaa tutustumismatka Helsingistä Paljakanvaaraan Mustarinda-seuran Polku-näyttelyyn ei vain ollut mahdollinen.

Kuinka kuvailutulkkaus laaditaan etänä?

Kuinka sitten pääsin paikan päälle Paljakanvaaraan menemättä paikalle? Sain Mustarindan taiteilijayhteisöstä, näyttelystä ja taiteilijoista kattavat taustatiedot, joiden avulla pääsin kiinni näyttelyn teemoihin. Teoksista lähetettiin minulle monipuolista kuva- ja videomateriaalia, joka havainnollisti hyvin myös näyttelytilana toimivan luontopolun ääniä ja tunnelmaa. Intohimoisena luontoretkeilijänä minulle ei tuottanut ongelmia asettua mielikuvissani pohjois-suomalaiseen maisemaan ja samaistua luontopolulla kulkijaan. Kuvailutulkkausta kirjottaessani yritin miettiä kuinka kulkija matkaa polulla ja lähestyy teosta. Teosta ympäröivän luonnon kuvailu oli minusta tärkeää, joten tutkin kuvista erityisen tarkkaan myös kasvillisuutta.

Mustarinda edistää esteettömyyttä

Mustarindassa on mietitty kuvailutulkkausta jo jonkin aikaa. ”Tänä vuonna kuvailutulkkaus tuli erityisesti ajankohtaiseksi, kun näyttely päätettiin pitää metsässä. Hyrynsalmelaiset ovat etupäässä vanhempaa väestöä eivätkä kaikki vakikävijöistämme pääse polulle. Mustarindassa käy ihmisiä laajalti ja verkostot ovat suuret. Ajattelimme, että ääninauha on mukava myös niille, jotka eivät pääse matkustamaan Hyrynsalmelle näyttelyä katsomaan.”, Hanna Kaisa Vainio kertoo päätöksen taustoista.

”Mustarinda-talo, jossa näyttelyt yleensä pidetään, ei ole esteetön, joten aiheen miettimistä on syytä jatkaa ja muun muassa rampin rakentaminen on suunnitteilla. Käytännössä kuitenkin esteettömyyden edistäminen, niin kuin moni muukin seikka yhdistyksen pyörittämässä toiminnassa, on kiinni rahoituksesta ja ihmisresursseista.”, Vainio lisää.

Tämän jutun kuvituksena on taiteilija Kimmo Ylösen teos ”Metsäpohjan arkekologiaa”. Sen ja muiden Polku-näyttelyn teosten kuvailutulkkaukset ja taiteilijahaastattelut ovat kuunneltavissa Mustarinda-seuran verkkosivulla. Paikan päällä Paljakanvaarassa näyttelyyn on saatavilla myös ääniopaste.

P.S. Mustarinda-seura ry:n Polku-näyttely 13.6.–31.8.2019 osoitteessa Paljakantie 61, 89400 Hyrynsalmi.