Kurjenrahkan vuosi

Suorakulmion muotoinen patinoitunut metallilaatta on naulattu kiinni luonnonkivijalustaan.

Kuhankuonon rajakiven jalustan kyljessä olevaan laattaan on kaiverrettu kaunokirjaimin “Tämän kahdeksan pitäjän rajapyykin kunnostivat Nousiaisten ja Mynämäen rotarit vuonna 1965”.

Luontoretkeily kotimaassa on kasvattanut suosiotaan korona-pandemian myötä. Ilahduttavasti myös luontoretkeilyn saavutettavuuteen ja esteettömyyteen on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Muun muassa Luonto kaikille -hanke, jossa itsekin sain olla mukana, on lisännyt tietoisuutta erityisryhmien tarpeista ja laatinut esteettömien ja saavutettavien luontomatkailupalveluiden tuottajille työkaluja kuten suunnitteluoppaan. Facebookistakin löytyy ryhmiä, joissa näkövammaiset ja näkevät retkeilijät voivat kohdata retkeilyn kautta.

Sinertävän jään keskellä hapsottaa kellastunut kuiva ruohomätäs.

Alkukeväinen tupasvillan tupsu pilkistää esiin jäisestä kuljusta.

Olen intohimoinen luonnossa liikkuja ja luonnon tarkkailija. Minun on kertakaikkiaan pakko päästä välillä Nuuksion tai Sipoonkorven kansallispuistoon samoilemaan ja aistimaan metsän elämää. Olen pohtinut pitkään miten yhdistäisin luontoharrastukseeni kuvailutulkkauksen ja miten luonnon tarjoamia elämyksiä tehdään saavutettavaksi myös näkövammaisille. Olinkin erittäin innoissani, kun pääsin konkreettisiin toimiin Kurjenrahkan kansallispuiston Nature Access to All (NatAc) -hankkeen parissa!

Omakuvassa näkyy vaelluskenkäni pitkospuita vasten. Ympärillä juolukanvarvut ovat ruskan punaisiksi värjäämät.

Kurjenrahkan maastoretkillä kuvailutulkki sai yhdistää työn ja huvin.

Yhteistyö Kurjenrahkan kansallispuiston kanssa aloitettiin syksyllä 2020 suunnitelmien ja tarpeiden kartoittamisella. Vierailin konsultointikäynnillä Kurjenrahkan kansallispuistossa ja tutustuin rakenteilla olevaan esteettömään luontopolkuun, uudistuvaan luontonäyttelyyn ja retkeilijöille tarjottaviin palveluihin. Suunnittelimme mihin kohteisiin voisimme lisätä kuvailutulkkausta ja millä tavoin. Pohdimme myös tarvitseeko näkövammainen vierailija mahdollisesti myös kohokarttoja, kohokylttejä tai sanakarttoja sekä sitä miten kuvailutulkkaus ja taktiilit opasteet täydentävät toisiaan.

Toisessa vaiheessa alkukeväällä 2021 rakennustöiden edetessä suunnitelmia täsmennettiin ja tein toisen suunnittelu- ja dokumentointimatkan Kurjenrahkaan. Tämän jälkeen kuvailutulkkaukset käsikirjoitettiin, tarkastettiin ja äänitettiin. Projektin kolmas vaihe sijoittui alkusyksyyn 2021, jolloin rakennustyöt kansallispuistossa olivat valmistuneet ja teimme tarkastuskierroksen maastossa. Vertailimme kuvailutulkkausta ja kohteen lopullista toteutusta ja päädyimme vielä päivittämään muutamia yksityiskohtia. Projektin parissa minulle tuli tutuksi siis kokonainen vuodenkierto Kurjenrahkassa!

Luontokohteiden kuvailutulkkauksessa meille aiheutti erityistä päävaivaa se, että kuvailutulkkauksen tuli olla ajaton ja vuodenajasta riippumaton. Retkeilijähän voi vierailla Kurjenrahkassa milloin tahansa. Suo näyttäytyy aivan erilaisena keväällä ja ruskan aikaan. Toisaalta neljän kuvailutulkatun version tuottaminen joka maisemasta ei olisi ollut järkevää.

Toinen haasteellinen seikka oli retkeilijän käytöksen ennakoiminen. Kuvailutulkatessa reittiä ja paikkaa on oleellista (ja suorastaan välttämätöntä!) sijoittaa kuvailutulkkauksen vastaanottaja ja häntä ympäröivät kohteet tarkasti paikoilleen, mikä mahdollistaa turvallisen liikkumisen. Laadimme kuvailutulkkaukset luontopolun suosituskulkusuunnan mukaisesti ja voimme vain toivoa, että retkeilijä kulkee reittiä tarkoittamallamme tavalla, jotta opastus toimii loogisesti.

Kolmas oppi projektista on se, miten keskeneräisyyden kanssa toimitaan. Kurjenrahkan kansallispuiston NatAc-hankkeen toteutus oli laaja kokonaisuus, johon osallistui suuri joukko eri alojen asiantuntijoita. Hankkeen osien toteutus eteni samanaikaisesti rinnakkain, mutta hyvällä koordinaatiolla palasista muodostui yhtenäinen kokonaisuus.

Hyviä luontoretkiä kaikille!

Lue lisää Kurjenrahkan kansallispuistosta.